Kesällä 2017 järjestetty Kotkan Nuoret Jouset ry:n jousileiri oli järjestyksessään kahdeskymmenes leiri ja siten erityinen juhlaleiri. Leiri oli osa Suomi 100-hanketta, ja sen teemana oli suomalainen ja erityisesti kymenlaaksolaisen Uuno Klamin musiikki. Leiritoiminta on ehtinyt jo nuoren aikuisen ikään ja ihmisen lailla kasvanut ja kehittynyt pienestä suureksi. Niin kuin ihmiselämässä, leiritoiminnassakin on kehitytty ja etsitty innokkaasti uutta, pidetty kiinni tärkeistä ja hyvistä asioista sekä tehty virheitä ja opittu niistä.
Leiritoiminta sai alkunsa pienestä päiväleiristä, joka järjestettiin Niinilahdessa kesällä 1998. Leirillä oli kourallinen pieniä viulisteja, muutama vanhempi sekä opettaja Eija Vilkki, leiritoiminnan sielu ja sydän. Alusta asti kantavana ajatuksena oli tarjota leiriläisille soittamisen lisäksi myös muuta mukavaa tekemistä ja yhdessäoloa. Kädentaidot ja askartelu ovat kuuluneet leiriohjelmaan alusta saakka, ja mitäpä suomalainen kesäleiri olisi ilman saunomista, uimista, makkaranpaistoa ja lettukestejä. Kesällä 2000 järjestettiin ensimmäinen suurimittaisempi leiri Höyterin kurssikeskuksessa, ja samalla leirillä polkaistiin myös toden teolla käyntiin Kotkan Nuoret Jouset ry:n perustamisprosessi. Yhdistyksen tavoitteena on tukea nuoria soittajia heidän vaativassa harrastuksessaan, ja yksi yhdistyksen toiminnan kulmakivistä on nimenomaan viululeirin – sittemmin jousileirin – järjestäminen.
Vuonna 2001 leiri järjestettiin ensimmäisen kerran leirikeskus Vehkarinteessä Kannusjärvellä. Vehkarinne on varmasti lähes kaikille vuosien varrella mukana olleille leiriläisille sekä aikuisille se “ainoa ja oikea” leiripaikka – upeat maisemat, toimivat ja viihtyisät tilat sekä uskomattoman herkullinen ruoka hakevat vertaistaan. Vehkarinteen lisäksi leiri on sittemmin järjestetty kerran Lypsyniemessä Virolahdella sekä muutaman kerran Markkulassa. Kaikki leirillä mukana olevat voivat kuitenkin varmasti myöntää, että leiritunnelma ei loppujen lopuksi kuitenkaan ole kiinni itse leiripaikasta vaan leiriporukasta, tunnelmasta ja asenteesta, ja ikimuistoisia yhteisiä hetkiä on koettu kaikilla leireillä paikasta riippumatta.
Vuosien varrella leiritoiminta on kasvanut ja laajentunut viululeiristä jousileiriksi, jossa mukana on viulistien lisäksi alttoviulisteja, sellistejä ja kontrabasisteja. Viime vuosina leirillä on ollut mukana myös piano-oppilaita, joten oikeastaan leiristä voisi puhua jo ihan vaan musiikkileirinä. Leiritoiminta on vakiintunut noudattamaan tiettyä kaavaa, johon kuuluvat omat soittotunnit, ryhmätunnit, orkesteri ja kuoro sekä tietysti oma harjoittelu. Tärkeä osa leiriä ovat taidetuokiot, joissa leiriläiset ovat päässeet toteuttamaan luovuuttaan esimerkiksi huovuttamisen, savitöiden, kankaanpainannan, mosaiikkitöiden ja akvarellimaalauksen kautta. Vuoden 2017 juhlaleirillä taiteilija Mikko Ranki veti jälleen leiriläisille akvarellimaalauskurssin, ja kädentaitojen harjoittamiseen yhdistettiin myös ruokakulttuurin näkökulma, kun leiriläiset pääsivät tekemään karjalanpiirakoita.
Vuonna 2015 vietettiin Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuotta, ja sen kunniaksi myös jousileiri 2015 järjestettiin Sibelius-teeman alla. Teema näkyi leirin ohjelmistossa, pukeutumisessa, muussa leiriohjelmassa ja jopa ruuassa. Sibeliuksen ajan elämään eläytyminen oli niin kokonaisvaltaisen hauska elämys, että myös vuoden 2016 jousileirille valittiin erityinen teema – Mozart 260 vuotta. Mozart-leirin jälkeen teemaleirin järjestäminen tuntuikin jo perinteeltä, ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi oli itsestään selvä valinta vuoden 2017 teemaksi. Erityisesti vuoden 2017 leirillä haluttiin nostaa esiin maakuntasäveltäjämme Uuno Klamin musiikkia ja tehdä sitä tutuksi niin leiriläisille kuin yleisöllekin. Leirin ohjelmaan kuului juhlavuoden kunniaksi erityinen luentokonsertti, jossa toimittaja Maarit Niiniluoto, Uuno Klamin kummitytär, kertoi Klamin elämästä.
Leirin muuhun oheisohjelmaan kuuluivat erottamattomasti jokailtainen saunominen ja uinti, makkaranpaisto sekä lettukestit viimeisenä iltana. Iltaohjelmana on usein järjestetty esimerkiksi erilaisia musiikkiaiheisia tietokilpailuja ja lauluvisailuja, ja lähes alusta asti mukana on ollut jo legendaariseksi muodostunut karaoke, jossa isot ja pienet ovat hurmiossa laulaneet suosikkejaan Toivelaulukirjoista Esa Ylösen ja viime vuosina Johannes Raikkaan säestyksellä.
Leirin aikuiset – joista muutamat ovat leiritoiminnan ohessa ja ehkä vähän avullakin, itse kasvaneet sellaisiksi – ovat vuosien varrella hitsautuneet rautaiseksi tiimiksi, joka selviää yhdessä mistä vain. Leirin aikuisista löytyy huikea määrä luovuutta, hulluutta, pedagogista näkemystä ja kokemusta, organisointikykyä, ahkeruutta, innostusta ja sinnikkyyttä toteuttaa leiriläisille unohtumattomia elämyksiä. Leiriä ei olisi ilman tätä intohimolla työhönsä suhtautuvien opettajien ja leirin vapaaehtoisten aikuisten valtavaa panosta. Onneksi siinä sivussa aikuisilla itselläänkin on ollut usein valtavan hauskaa. Saunan lauteilla on pitkien leiripäivien päätteeksi vuoroin naurettu ja itketty sekä vuosien varrella ystävystytty. Kaikki tämä on johtanut siihen, että samat aikuiset lähtevät innolla ja uusin ideoin vuosi toisensa jälkeen tekemään taas uutta leiriä, ja yhdessä tekemisen into välittyy myös leiriläisille.
Vuosien varrella leiriä ovat olleet tekemässä seuraavat opettajat: Eija Vilkki, Sinikka Meyer, Katariina Almgren, Sirkka Kuula-Niskanen, Liisa Hovi (nyk. Karl), Natalia Andreeva, Anni Holopainen, Tanja Wägar, Anna Myyrä, Hanna Silvennoinen, Jussi Makkonen, Baiba Kuusela, Laura Bucht, Justus Loges, Johannes Raikas, Petri Mäkiharju, Esa Ylönen ja Juho Miettinen.
Korvaamattoman arvokkaan panoksensa mm. valvojina, assistentteina, nukuttajina, hoitajina, uimavahteina, askarteluohjaajina ja letunpaistajina ovat leirin historian aikana antaneet Hannele Halinen, Kati Aronen, Mirva Suntio, Roosa Halinen, Maria Trilis, Nico Toikka, Vesa Vilkki, Minna Paavola ja Maija Widemark. Myös suuri joukko muita vanhempia ja muita leiriläisten läheisiä on toiminut vuosien varrella tärkeänä apuna leirin suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Leiritoimintaa ovat kahden vuosikymmenen aikana tukeneet lukuisat tahot. Vuoden 2017 juhlaleiriä tukivat Kotkan Energia, Haminan Energia, Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus, Kymin 100-vuotissäätiö ja Kotkan kaupunki.
Jousileirit ovat perinteisesti päättyneet aina leirikonserttiin, jossa on esitetty leirillä valmistettua ohjelmistoa. Alkuvuosina päätöskonsertit järjestettiin leirikeskuksissa, mutta pian huomattiin, että konsertit kannattaa tuoda kaupunkiin lähemmäs yleisöä. Niinpä leirikonsertteja on järjestetty mm. Haminan Puistotalolla, Kotkan kirkossa sekä perinteeksi muodostuneessa Haminan Simeon-salissa. Konserteissa yleisö saa nauttia leirillä tehdyn työn hedelmistä laulun ja soiton, sekä sittemmin myös taidenäyttelynkin muodossa, joka leirin jälkeen on viime vuosina pystytetty nähtäville myös Kotkan kaupunginkirjaston lastenosastolle avajaiskonsertin saattelemana. Leirikonsertista myös leiriläiset saavat inspiraatiota ja sopivan aloituspotkun uudelle soittovuodelle. Usein esiintymisen hetkellä kaikki palaset loksahtavat maagisesti paikoilleen, jolloin opettajat ja muut aikuiset saavat, usein kostein silmin, jälleen todeta leirin olleen taas kaiken sen vaivan arvoinen.
Vantaalla 1.8.2017
Anni Holopainen (mukana leireillä vuodesta 2000 lähtien)
