Mitä on kestävä kehitys?
Kestävä kehitys rakentuu ekologisesta, taloudellisesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Siten se ei kosketa ainoastaan ympäristöä, vaan on osa ihmisten hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja taloudellista toimintaa. Osa-alueet muodostavat yhdessä dynaamisen kokonaisuuden ja ovat siten kaikki yhtä tärkeitä. Hyvän ja kestävän tulevaisuuden varmistaminen vaatii kaikkien osa-alueiden huomioimista yhdessä.
Suomessa yhdistykset toimivat lähellä kansalaisten arkea ja ovat siten suoraan vaikuttamassa toimintamalleihin. Kestävän kehityksen päämääränä on taata nykyisille sukupolville mahdollisuudet hyvään elämään, turvaten samalla tulevien sukupolvien elinehdot. Näiden tavoitteiden saavuttaminen ei ole yksinkertaista, vaan vaatii yhteistyötä ja laajaa osallistumista. Muutokseen tarvitaan jokaista yhteiskunnan toimijaa. Yhdistykset voivat osallistua kestävämmän maailman rakentamiseen niin ekologisella, taloudellisella kuin sosiaalisella ja kulttuurisella osa-alueella.
Ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, ekosysteemien toiminnan turvaamista sekä ihmisen toiminnan sopeuttamista luonnonvarojen riittävyyden ja luonnon sietokyvyn rajoihin.
Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista ja vastuullista kasvua. Se huomioi luonnonvarojen säilymisen sekä tulevien sukupolvien tarpeet ja hyvinvoinnin. Tavoitteena on turvata mahdollisuudet hyvään elämään sekä nykyiselle että tuleville sukupolville. Tämä tapahtuu käyttämällä luonnonvaroja kestävästi ja säästeliäästi. Jatkuvan tuottamisen ja kuluttamisen sijasta materiaaleja voidaan korjata, kunnostaa, kierrättää, jakaa tai vuokrata.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys on osa-alueena laaja-alainen ja pitää sisällään arvoja, yhteisöllisyyttä, sivistystä ja koulutusta. Osa-alueena tämä on yhtä tärkeä kuin kaksi edellistäkin – ja ehkäpä myös näkyvin osa järjestöissä. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien turvaamista. Perusoikeuksien ja -tarpeiden on toteuduttava tasavertaisesti. Kaikille on turvattava oikeus osallistua päätöksentekoon ja hyvinvoinnin edellytysten on siirryttävä sukupolvelta toiselle. Kulttuurisella kestävyydellä tarkoitetaan monimuotoisten ja tasapuolisten oikeuksien kunnioittamista. Keskeistä on erilaisten kielten, perinteiden ja tapojen säilyttäminen. Yhteistyön ja kumppanuuden kehittäminen ja vaaliminen niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin toimittaessa on avainasemassa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa.
Miten yhdistystoiminta edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa?
- Yhdistystoiminta muun muassa lisää aktiivista kansalaisuutta, tarjoaa mahdollisuuden kuulua osaksi yhteisöä sekä tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Yhdistys toimii paikkana jakaa ajatuksia ja saada vertaistukea sekä oppia ja kehittyä.
- Vapaaehtoistyö, mikä on yhdistyksemme perusta, on keskeinen osa kestävää kehitystä.
- Yhdistykset vähentävät eriarvoisuutta, lisäävät hyvinvointia ja toimivat elinikäisen oppimisen edistäjinä; näistä kaikki liittyvät kestävään kehitykseen.
- Yhdistykset toimivat keskeisessä roolissa kestävämmän ja vastuullisemman maailman rakentajina lähellä ihmisten arkea ja jokapäiväistä toimintaa
- Hyvinvoinnin sekä terveyden edistäminen, vaikuttaminen, uuden ideointi, opastus ja yhteistyö ovat keskeisiä tekoja kestävän kehityksen edistämisessä.
Miten kestävä kehitys näkyy Kotkan Nuoret Jouset ry:n toiminnassa?
Edistämmekö toiminnassamme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Yhdistykselle on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja tätä noudatetaan.
Mahdollistammeko kaikille halukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä mukaan toimintaan ja vaikuttaa?
Yhdistyksen hallitus valitaan vuosittain kaikille avoimessa vuosikokouksessa.
Otammeko uudet jäsenet avoimin mielin mukaan toimintaan?
Yhdistyksen jäseneksi pääsee osallistumalla toimintaan ja yhdistyksen tarjoamia etuja saa maksamalla jäsenmaksun.
Suvaitsemmeko ja huomioimmeko erilaisuutta ja erilaisia näkökulmia?
Erilaisuus on voimavara yhdistyksessämme. Kaikenikäiset muusikot ja erilaisista taustoista tulevat muusikot ovat tervetulleita mukaan. Avoin keskustelu on yhdistyksen tärkeä toimintaperiaate.
Kehitämmekö toiminnassamme verkostoitumista ja yhteistyötä?
Yhdistys tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa aktiivisesti. Yhteistyötahoja ovat mm. Kotkan kaupunki, Kotkan seudun musiikkiopisto ja Band Box. Yhdistyksellä on myös verkostoja ulkomaille mm. Greifswaldin musiikkiopistoon.
Ovatko käyttämämme tilat esteettömiä?
Yhdistyksen konsertit ja muut tapahtumat pyritään järjestämään mahdollisimman esteettömissä paikoissa.
Olemmeko huolehtineet jäsenten ja vapaaehtoisten jaksamisesta yhdistystoiminnassamme?
Yhdistys järjestää myös virkistystoimintaa.
Olemmeko huomioineet kierrätyksen ja kiertotalouden yhdistyksemme toiminnassa?
Soittimet ja soittimien osat ovat kierrätettäviä ja yhdistys auttaa näiden siirtymisessä seuraavalle tarvitsijalle.
Hankimmeko mahdollisuuksien mukaan kotimaista tai lähituotettua?
Eväs- ja ruokatarjoiluissa huomioimme myös kotimaisuuden ja lähituotannon.
Onko kuluttamisemme säästeliästä ja harkittua?
Leiritoiminnassa punnitsemme askartelut ja kädentaidot, käytämme olemassa olevia materiaaleja sekä ostamme vain tarpeelliset materiaalit.
Kuljemmeko matkoja mahdollisuuksien mukaan jalan, pyörällä, kimppakyydeillä tai julkisella liikenteellä?
Kannustamme soittajia kimppakyyteihin.
Olemmeko miettineet, miten voimme säästää materiaaleja, energiaa ja vettä?
Vältämme turhaa kopiointia, tarpeettomat kopiot kierrätetään, suosimme kokouksissamme paperittomuutta (esityslistat yms. materiaalit).
Olemmeko miettineet tarjoiluissa kasvisvaihtoehtoja?
Tarjoiluissa painotamme terveellisyyttä ja eväisiin sisällytämme vihanneksia ja hedelmiä. Tarjoamme myös kasvisruokavaihtoehtoja.
Päivitetty 1/2025